Paineensietokyky elämän eri tilanteissa

Oletko se tyyppi, joka saa itsensä entistä paremmin motivoitumaan tiukassa paikassa, vai se, joka jäätyy juuri, kun pitäisi toimia? Miksi toiset meistä kukoistavat deadlinen häämöttäessä, kun taas toiset menettävät yöunensa jo viikkoa ennen? Vastaus ei löydy kalenterista, vaan tavasta, jolla aivosi tulkitsevat tilanteen. Paineensietokyky on olennainen osa meidän jokaisen jokapäiväistä elämää. Tässä blogitekstissä haluan avata, mitä paineensietokyky tarkoittaa, mistä tunnistat paineen itsessäsi ja miten jokainen voi sitä omassa elämässään harjoitella. Kuulit oikein- HARJOITELLA, se on mielentaito, jota voi harjoitella!  

Paineensietokyky yksinkertaisuudessaan tarkoittaa siis yksilön kykyä sietää painetta. Meillä jokaisella on ollut ja tulee läpi elämän olemaan tilanteita, jossa paineensietokykyämme testataan. Painetta voi esimerkiksi tulla työelämässä, kotiarjessa, harrastuksissa/urheilussa tai ihmissuhteissa. Reaktiomme paineeseen ei yleensä näyttäydy vain yhdessä asiassa, vaan reaktio on yleensä hyvin kokonaisvaltainen. Reagointi voi näyttäytyä esimerkiksi kehon-, mielen-, tunteiden- ja käyttäytymisentasoilla. Usein kuitenkin tunnistamme vain jonkin näistä. Avaan näitä seuraavaksi nyt tarkemmin, jotta jokainen voisi oppia tunnistamaan näitä paremmin itsessään. 

Paineen ilmeneminen eri tasoilla 

Paine laukaisee kehossamme Taistele tai pakene- moodin. Kehollisesti voimme kokea sydämen sykkeen nousua, kun odotamme kokouksessa omaa puheenvuoroamme. Odottaessamme myös lihaksissa jännityksen tunne kasvaa ja pian huomaamme esimerkiksi niskojen ja hartioiden olevan jumissa, josta seuraa päänsärky. Syke siis hakkaa ja lihakset alkavat jännittyä tilanteestasi tekemän tulkinnan seurauksena. Kaiken tämän lisäksi unohdat tärkeimmän työkalusi niin sydämen sykkeen säätelyyn kuin lihasjännityksen helpottamiseksi, koska keskittymisesi on siirtynyt oman puheenvuoron odottelusta kehosi reagointiin. Joko arvaat, mikä tuo tärkein työkalusi-ankkurisi kehon tasapainottamiseksi on. Se on hengitys, joka niin ikään muuttuu kaiken tämän seurauksena pinnalliseksi ja näin kehollinen reagointi on kokonaisvaltaisesti läsnä. Helpoiten pystymme yleensä havainnoimaan kehossa tapahtuvat muutokset, koska ne ovat hyvin konkreettisia. 

Kehollista reagointia seuraa niin ajattelun kuin tunnetason reagointi. Kehomme on AINA ensisijainen reagoija paineeseen/johonkin tilanteeseen! Kehon reagoinnin seurauksena voimme lähteä tekemään katastrofi ajatuskehiä esimerkiksi siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen omassa puheenvuorossa tai yhtäkkiä kaikki se, mitä olet puheenvuoroasi varten valmistellut, katoaa päästäsi savuna ilmaan. Tämän tärkeän puheenvuoron osalta sinulla herää myös pelko, että teet tai sanot esittämäsi asiat ”väärällä” tavalla. Kehosi reagoinnin ja ajatustesi lisääntyessä (samalla, kun kuuntelet muiden puheenvuoroja), huomaat jo itsekriittisyyden vallanneen ajattelusi: ”ei puheenvuoroni sisältö ole mitään noihin muihin verrattuna”. 

Kehomme reagointi ja ajattelumme aiheuttavat tunnevasteen eli alamme reagoida tilanteeseen kehomme ja ajattelun tekemän tulkinnan seurauksena myös tunnetasolla. Ahdistuksen tunne ja pelko valtaavat sinut, kun huomaat kehosi reagoivan tulevaan puheenvuoroon ja siihen liittyviin kauhukuviin, jotka mielesi on jo valmiiksi rakentanut, mutta mille ei ole mitään todellista pohjaa. 

Kaikki tämä- kehosi-, ajattelusi- ja tunteittesi tasolla tapahtuva reagointi siirtyy käyttäytymiseesi. Ja se on täysin luonnollista, koska kehomme erityisesti haluaa hankalan tunteen jollakin tapaa ”purkaa” ulos. Voit esimerkiksi alkaa juuri ennen puheenvuoroa hätäilemään, kun mielesi on syöttänyt itsekritiikin muodossa sen, ettet ole osannut rakentaa omaa puheenvuoroasi. Sitten juuri ennen puheenvuoroasi tekniikka pettää ja sen säätämiseen menee aikansa. Tietotekniikkaa kuntoon saavaa työntekijää kohtaan alkaa esiintyä kärsimättömyyttä, koska pian kaikki suunnitelmasi puheenvuoroasi varten katoaa mielestäsi ja puheenvuoro on pilalla. Kun vihdoin pääset pitämään puheenvuoroasi, virheitä alkaa tapahtua hiljalleen enemmän ja enemmän, kun yrität samalla miettiä, mitä juuri ennen puheenvuoroa kelasit mielessäsi.  

Tässä on nyt edellä kuvattu se kehä, mitä paine negatiivisessa näkökulmasta tarkasteluna meissä aiheuttaa. Ne, joilla paineensietokyky on päässyt kokemuksen myötä kehittymään, ja sitä kautta taidot itsensä säätelyyn ovat vahvistuneet, eivät todennäköisesti koe näitä edellä mainittuja reagointeja ainakaan yhtä vahvana. Toki, vaikka paineensietokyky olisi yksilöllä hyvä, ja reagointi ei näy juurikaan ulospäin, voi yksilön sisällä tapahtua reagointia. Itsensä säätelykeinot auttavat pitämään reagoinnin kuitenkin siinä mittakaavassa, ettei se tuota isompia haasteita itse puheenvuoroon. 

Harhaluulot paineesta  

 Mielemme usein ajattelee helpoimman tavan asioiden ratkaisemiseksi. Paineen osalta se voisi olla seuraavaa: ” Pidän kaiken omassa kontrollissani, niin paine ei minulla tunnu eikä näy” tai ”en mene tilanteisiin, joissa koen olevani paineen alla, silloin minulla ei tarvitse kohdata paineen seurauksena epämiellyttäviä tuntemuksia itsessäni”.  Mielemme pyrkii näillä esimerkki ajatuksilla meitä suojelemaan epämiellyttäviltä asioilta ja se täysin luonnollinen ilmiö! Eihän kukaan vapaaehtoisesti haluaisi ajaa itseään epämiellyttävään tilanteen ja sen seuraamuksiin, vaan mukavuusalueella liikkuminen tuntuu hyvältä ja samalta turvalliselta. Vaikka tämä kaikki on inhimillistä, on sillä myös kääntöpuolensa. 

Valitettavasti edellä kuvatut mielen ratkaisuvaihtoehdot paineentunteen kestämisestä voivat olla hyvin haavoittuvaisia. Miten voit varmistaa sen, että kaikki asiat pysyvät kontrollissasi? Pystymme usein johonkin pisteeseen asti kontrolloimaan itseämme, mutta yleensä lähes aina elämä pakottaa meitä kohtaamaan harhaluulomme ja virheelliset uskomuksemme. Esimerkiksi voi tulla tilanne, että pystyt ehkä yhä itseäsi kontrolloimaan, mutta tilanteessa olevat muut ihmiset tai ympäristö ovatkin kontrollisi ulkopuolella.  

Myös toinen näistä edellä kuvatuista harhaluuloista on haavoittuvainen. Mistä pystyt esimerkiksi ennakkoon tietämään, että jokin tuleva tilanne aiheuttaa sinulle painetta? Tästä voi seurata valitettava kehä välttelykäyttäytymisen muodossa. Alat jo ennakkoon miettimään tilanteita ja sitä, mitä painetta se voi sinulle mahdollisesti tuoda. Kun olet jo ennakkoon päättänyt aikaisempien kokemuksiesi perusteella, että tuleva tilanne voi ehkä lisätä paineen tunnettasi, on viisainta jäädä menemättä. Kuten jokainen varmasti voi ymmärtää, tämä ennen pitkään johtaa hyvin rajoittuneeseen elämään, joka ei edistä terveyttäsi, saati paineensietokykysi kehittymistä. 

Mitä voimme tehdä itse paineen säätelemiseksi ja paineensietokyvyn kasvattamiseksi? 

Mielemme pitäisi mielellään kiinni harhaluuloista ja uskomuksista, jotta meidän ei tarvitsisi kohdata painetta ja aiheuttaa itsellemme epämiellyttäviä kokemuksia. Muutos on mielellemme uhka AINA, olipa kyse pienestä tai isosta muutoksesta. Vaikka muutos on mielellemme uhka, se voi myös olla samaan aikaan mahdollisuutemme kasvuun ja kehittymiseen. Sinun itsesi päätettävissä on, annatko aikaisempien kokemusten ja harhaluulojen pitävän sinut otteessaan, vai uskallatko ottaa askeleen kohti epämukavaa tuntematonta ja sitä kautta mahdollisuuden kehittymiseen ja uusien myönteisten kokemusten rakentamiseen. Mikäli haluat valita jälkimmäisen vaihtoehdon, jatka lukemista, sillä seuraavaksi kerron sinulle paineensietokyvyn kehittämisestä yksinkertaiset konkreettiset työkalut! 

Muutosta tehdessä on hyvä lähteä aina etenemään tavoitetta kohti pienin askelin. Pieniin askeliin sitoutuminen on mielellemme usein helpompaa. Paineensietokyvyn kehittämiseksi voit lähteä liikkeelle hyvin yksinkertaisista ja konkreettisista keinoista. Et tarvitse aloittaaksesi muuta kuin avoimen mielen ja halun muutokselle! 

Kuten aiemmin sanoin, kehomme on AINA ensisijainen reagoija tilanteessa kuin tilanteessa, joten kehomme rauhoittaminen on ensisijainen keinomme säädellä itseämme ja sitä myötä kokemaamme painetta. Hengitys on tästä parhain ja aina saatavilla oleva työkalumme. Kun suuntaat keskittymisen hengityksesi rauhoittamiseen, pystyt rauhoittamaan tulevaa ajatusvirtaa ja suhtautumaan tilanteeseen tyynemmin. Kehon reagoinnin helpotettua voit alkaa tietoisemmin suunnata tekemistäsi vain yhteen asiaan kerrallaan. Asiat sujuvat usein helpommin, kun emme yritä saada kaikkia asioita kerralla valmiiksi. Lisäksi etäisyyden ottaminen omiin ajatuksiin voi tuoda tunnetta, että tilanne on omissa ”käsissäsi”. Esimerkiksi seuraavasti: ”Huomaan, että ajatteluni sisältää taas näitä katastrofiskenaarioita, kun tiedän tulevan tilanteen aiheuttavan minulle painetta”. Tällä keinoin otat objektiivisen näkökulman suhteessa ajatuksiisi ja kuten kaikessa, etäisyyden ottaminen suhteessa asioihin ja tilanteisiin, voi auttaa meitä näkemään asiat ja tilanteet uudesta näkökulmasta. 

 Mikä merkitys paineella ja paineensietokyvyn kehittämisellä on meihin? 

Alussa mainitsinkin, että jokainen meistä on kohdannut tai tulee kohtaamaan elämässään painetta aiheuttavia asioita ja tilanteita. Siksi on tärkeää, että meillä on tiedossa, mutta myös käytössä itsellemme toimivat työkalut paineen säätelemiseksi. Kun meillä on tieto siitä, että pystymme edes jotakin tekemään painetta aiheuttavassa tilanteessa, on meillä psykologisesti katsottuna jotakin, joka tuo meille turvan ja pystyvyyden tunnetta. Psykologisesta näkökulmasta katsottuna yksilön hyvinvoinnille on tärkeää, että hänellä on tunne omasta vaikutusmahdollisuudestaan suhteessa asiaan ja tilanteeseen sekä turvan tunnetta epämukavia tunteita ja kokemuksia aiheuttavassa tilanteessa.  

Ja jos mietimme elämää, jossa ei olisi koskaan painetta, mitä meille tapahtuisi? Jos mietit omaa elämääsi taaksepäin, miten paineen tunne on sinua puskenut elämässäsi eteenpäin? Olisitko kehittynyt työntekijänä, urheilijana tai ihmisenä, jos olisit aina elänyt ilman painetta? Olisitko nyt siinä, missä tällä hetkellä olet? Parhaimmillaan paine auttaa meitä kasvuun ja kehitykseen. Ilman painetta meillä ei ole mahdollisuutta myöskään kehittyä. Hyvät ja mukavat asiat ja tilanteet ovat tärkeä tasapainottava tekijä elämässämme, mutta paine auttaa meitä kehittämään itsemme säätelyn keinoja ja parantamaan paineensietokykyämme. Paine ei siis pelkästään ole huono asia, vaikka se epämiellyttävältä usein tuntuukin.  

Toivon, että kenelläkään tavoitteena ei ole paineeton elämä. Pystyt varmasti ymmärtämään sen jo hyvin aiemman lukemasi perusteella. Paineella on omat hyvät ja huonot puolensa. Kun opimme näkemään paineen positiivisessa valossa meidän kehityksemme kannalta, ennen pitkään se voi kääntyä eduksesi. Eduksesi esimerkiksi niin, että tulet huippuhyväksi paineensietokyvyn säätelijäksi, joka selviää haastavimmistakin tilanteista! Tämä jos mikä, vahvistaa itseluottamustamme ja tuo positiivisia kokemuksia. Kukapa meistä vastustaisi parempaa itseluottamusta ja positiivisia kokemuksia, joiden avulla pystymme rakentamaan luottavaisempaa ja rohkeampaa suhtautumista elämämme eri tilanteisiin! 

Tärkeä pointti tähän loppuun: ”Et voi poistaa painetta elämästäsi, mutta voit oppia toimimaan sen kanssa”.  

Ihanaa viikon jatkoa täältä koneen ääreltä toivottelee sinulle Tiia <3